Maanantaina käytiin lasten kanssa tekemässä aamutreeni hotellin salilla. Lapset nauttivat suunnattomasti, kun kerrankin sai ihan luvan kanssa juosta juoksumatolla ja treenata äidin kanssa. Suomessa kun lapset eivät saa saleilla tehdä yhtään mitään, edes leukoja ei saa vetää äidin kanssa.
Buukatessa hotellia en ottanut aamiaista, sillä se oli melkoisen kallis ja esitteessä sanottiin aamiaisen olevan munakas ja leipä. Sunnuntainiltana tutkin hotellin nettisivuja, jossa taas kerrottiin aamiaisen kuuluvan hintaan. Aikaisen heräämisen ja aamutreenin jälkeen lapset olivat niin nälkäisiä, että päätettiin käydä kokeilemassa hotellin aamiaista. Aamiainen osoittautui ihan hyväksi ja huoneen hintaan kuuluvaksi :) Lapset saivat croisantteja ja hilloa, jugurttia, kananmunaa, pekonia ja mehua. Mä sain pikakaurapuuroa, jugurttia, mehua ja KAHVIA :)
Aamiaisen jälkeen pakattiin viimeiset kamat ja tsekattiin
itsemme ulos hotellista. Vettä tuli kaatamalla eikä se kyllä innostanut
kävelemään ulkona. Hotellilta päästiin shuttlella kentälle ja sieltä otettiin
taas juna keskustaan. Lapsia (ja kyllä äitiäkin) jännitti junamatka, sillä
kannettavana oli kaikki matkatavarat: kolme
matkalaukkua, pari vedettävää pikkulaukkua ja reppu :) .
Lauralla oli yksi
pieni vedettävä laukku. Renellä reppu ja toinen isoista matkalaukuista. Mä olin
sitonut toisen pienistä vetolaukuista isoon laukkuun kiinni ja niiden lisäksi mulla
oli iso matkalaukku. Päästiin kaikki ulos ruuhkajunasta, ystävällinen
japanilaisen avustamana. Reneä jännitti matka todella paljon, sillä oltiin
käyty läpi varasuunnittelma, jos joku jää junaan tai muuta vastaavaa tapahtuu.
Junasemalta oli reilun kilometrin matka hotellille, josta
alkumatka käveltiin ennen kuin saatiin taksi. Sade oli sen verran lakannut,
että pieni kävely ei haitannut. Hotellilla saatiin kamat säilytykseen, sillä
huone saatiin vasta illalla Tuijan tullessa paikalle.
Hotellin vaihdossa kului sen verran aikaa, että lapsilla oli
jo kova nälkä, vaikka kello oli vasta 10.30. Lounasaika ei ollut vielä virallisesti alkanut ja suurin osa ravintoloista oli vielä kiinni. Saatiin vinkki Chicken à filet nimisestä paikasta, jonne suuntasimme lähes juosten. Saatiin hyvää ja melkein terveellistä pikaruokaa.
Mun kana & sinihomejuustosalaatti
Renen ranskalaiset (lisäksi söi kanawrapin)
Lauralla kananugetit & mehu
Lounaan jälkeen jatkoimme kaupunkiin tutustumista. Aikaa olisi reilusti, sillä Tuijan kone laskeutuisi vasta klo 19.30. Kaatosade jatkui, joka teki kävelemisestä aika kurjaa. Onneksi reitin varrella oli mukavia kauppoja, joissa myös lapset viihtyivät. Ensimmäinen pysähdys oli Applen kauppa, josta mulle hankittiin paikallinen liittymä. Liittymän hankkiminen ei ollut helppoa ja aikaa vierähti lähes tunti. Lapsilla ei ollut ongelmia ajankuluttamisen suhteen, onneksi :).
Mieluinen pysähtymiskohde oli myös Disney-kauppa, jossa vierähti myös melkoinen tovi. Tämän jälkeen pysähdyimme lasten paratiisiin eli Dylan`s Candy Bar:iin. Renen sanoin: "mä en oo ikinä ollut näin makeessa paikassa." Karkkiostosten jälkeen jäätiin vielä jätskille.
Mieluinen pysähtymiskohde oli myös Disney-kauppa, jossa vierähti myös melkoinen tovi. Tämän jälkeen pysähdyimme lasten paratiisiin eli Dylan`s Candy Bar:iin. Renen sanoin: "mä en oo ikinä ollut näin makeessa paikassa." Karkkiostosten jälkeen jäätiin vielä jätskille.
Jätskin jälkeen sade oli jo vähän laantunut ja suuntasimme Millenium-puistoon, joka oli erittäin miellyttävä kokemus. Millenium-puisto on yksi vilkkaan businesskaupungin keskellä sijaitsevista kauniista puistoalueista. Vihreän nurmikon, kauniiden puiden ja pensaiden lisäksi Millenium-puistossa oli runsaasti kulttuurinähtävyyksiä ja tekemistä niin lapsille kuin aikuisille.
"Äiti täällä on rahaa, saako niitä kerätä?"
Millenium-puiston vieressä olevassa The Grant Parkista löytyi upea lasten leikkipuisto. Puistossa tosin olisi ollut mukavampi leikkiä, mikäli lapset olisivat voineet liikkua siellä vapaasti. Rene on ymmärtänyt hyvin sen tosi asian, että täällä ei voi liikkua yhtä vapaasti kuin Suomessa. Rene huolehtii myös Laurasta, välillä ehkä vähän liiankin paljon. Kuten kuvista näkyy, alkoi myös aurinko alkoi paistaamaan pilvettömältä taivaalta. Lämpötila nousi yli 30 asteeseen ja lapset olivat aivat läkähtyneitä.
Evästaukoilijat
Pienen evästauon jälkeen suuntasimme kohti Navy piersiä. Navy Pier on yksi keskilännen eniten vierailluista turistinähtävyyksistä. Navy Pier rakennettiin 1900-luvun alussa satama-alueeksi, joka toimi niin isojen kuin pienienkin rahtialuasten pysähdyspaikkana sekä yleisenä ihmisten kohtauspaikkana. Nykyään Navy Pier tarjoaa monenlaista viihdettä niin lapsille kuin aikuisille.
Navy Pier:n portilla
Navy Pierin jälkeen käytiin syömässä päivällistä italialaisessa ravintolassa aivan hotellin vieressä. Juuri ennen ravintolaan pääsyä alkoi taas sataa kaatamalla ja mä sain puhelimeeni tulvavaroituksia. Ravintolassa katsottiin tulva- ja tornadovaroituksia, onneksi suoraan Chicagoon ei osunut yhtään.
Italialaisessa ravintolassa
"Hei, mua alkaa väsyttää ja vielä pitäs jaksaa pysyä hereillä!"
Tuijan lento oli myöhässä ja hetkittäin meinasimme vaipua epätoivoon huoneen saamisen suhteen. NHL:n finaalipeli tarjosi kuitenkin mukavaa viihdettä odottamiseen. Ja tulihan se Tuija-täti lopulta :)
Uni tuli nopeammin kuin koskaan :)
Ahkera työntekijä :)
Tiistaina noustiin kukonlaulun aikaan. Käveltiin uudelleen Navy Pier:iin. Lapset halusivat vuokrata vankkuripyörän (vanha vankkuri, jossa neljälle polkijalle paikat). Tarkoituksena oli polkea rantaa pitkii eläintarhalle, mutta jo alkumatkassa jouduimme huomaavaan kuinka kova vastatuuli oli. 15 min polkemisen jälkeen vankkuri kääntyi takaisin ja palautimme sen puolessa tunnissa. Aktiiviliikunnan jälkeen olikin jo lasten aika saada pientä välipalaa :)
Suomessa ei muuten näy tälläisiä kutosten rattaita...
Kotimatkalla pysähdyttiin Whole Markettiin, josta ostettiin aamu- ja iltapalaa hotellille. Alkujaan piti ostaa vain jotain pientä, mutta lopulta lähdimme kaupasta neljän kassin kanssa. Marketissa myytiin vain terveystuotteita, joten tällä kertaa lapset jäivät ilman kokista :)
Hotellilla lapset halusivat mennä vielä uimaan ja väsymyksestä huolimatta he viihtyivät uimassa puolitoista tuntia. Pitkän päivän jälkeen uni tuli silmään taas aika nopeasti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti